Oletko työnantaja tai aiotko ryhtyä sellaiseksi? Tästä tekstistä saat vastaukset 5 kysymykseen, joita jokainen työnantaja jossain vaiheessa miettii. Oikeiden vastausten tietäminen näihin on ehdottoman tärkeää – ja voi myös tarkoittaa yrityksellesi selvää rahaa.
1. “Onko työnantajan pakko järjestää työterveyshuolto?”
Mitä työterveyshuolto sisältää
Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajalle pakollista, jos sillä on yksikin työntekijä. Lakisääteinen, pakollinen työterveyshuolto ei kuitenkaan kata muuta kuin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto tarkoittaa lähinnä selvityksiä työpaikan terveysvaikutuksista. Se onkin lähinnä suunnitelma siitä, miten työpaikalla työskentelevät henkilöt pysyvät terveinä. Vaikka työterveys on pakollinen, se ei siis tarkoita, että sinun olisi työnantajana pakko tarjota työntekijöillesi käyntejä työterveyslääkärillä sairauden sattuessa. Huomaa kuitenkin, että tästä huolimatta moni yritys tarjoaa työntekijöilleen pakollista laajempaa työterveyspalvelua. Saatat erottua työnantajana negatiivisesti, jos tarjoat työntekijöillesi vain minimimuotoisen työterveyden.
“Maksaako työterveyden lääkärikäynti?” – Työterveyshuollon kustannukset
Työterveys maksaa työnantajalle vähintään n. 300 euroa vuodessa jokaista työntekijää kohden. Pakollisen työterveyden hinnat yksityisillä tarjoajilla vaihtelevat noin 300 eurosta noin 500 euroon vuodessa per työntekijä. Jos haluat tarjota työntekijöillesi myös oikeuden käydä työterveyslääkärillä tai jopa erikoislääkäreilläkin, tulevat maksut näistä käynneistä tähän päälle. Työnantajana voit siis vaikuttaa kokonaiskustannukseen päättämällä yrityksessäsi siitä, mitä työterveyteen kuuluu. Yhden työterveyslääkärikäynnin hinta on karkeasti noin 100 euroa.
Voit hankkia työterveyspalvelun myös julkiselta puolelta, eli kunnallisilta terveysasemilta. Tämäkään ei ole ilmaista, vaan julkisellakin puolella minimimuotoinen työterveys maksaa noin 350 euroa/vuosi/työntekijä.
2. “Pitääkö minun maksaa lomaraha?”
Vuosiloman kertyminen
Lomaa kertyy käytännössä kaikille työntekijöille, ellei työntekijä tee todella vähän tunteja, eli alle 35 tuntia kuukausittain. Tavallisesti lomaa kertyy työntekijälle hänen ensimmäisen työvuotensa aikana 2 päivää kuukaudessa ja ensimmäisen vuoden jälkeen 2,5 päivää kuukaudessa. Joillakin aloilla työehtosopimuksissa on määräyksiä siitä, että lomaa kertyy työntekijälle tätä enemmän ja siksi joillain aloilla työntekijöille kertyy lomaa peräti 3 päivää kuukaudessa.
Palkka loman aikana
Kaikille niille työntekijöille, joille lomaa kertyy, pitää sinun myös maksaa palkkaa siltä ajalta, kun he pitävät ansaitsemiaan lomapäiviä. Tämä on niin kutsuttu vuosilomapalkka. Loma-ajalta maksettavan palkan määrä on käytännössä sama kuin jos työntekijä olisi ollut töissä.
Lomarahan maksaminen tulee loma-ajan palkan päälle. Sitä ei kaikkien työnantajien ole pakko maksaa, vaan ainoastaan niiden, joiden alalla työehtosopimus niin edellyttää. Tavallisimmin lomaraha on loma-ajan palkan päälle tuleva 50 % loma-ajan palkan määrästä. Lomarahaa kutsutaan joskus myös lomaltapaluurahaksi.
“Voiko vuosiloman ottaa rahana?”
Loman vaihto rahaksi ei ole laillista. Työntekijä saa – ja hänen myös pitää – välillä olla lomalla. Työnantaja ei voi antaa työntekijälle loman sijasta rahaa, vaikka työntekijä tätä pyytäisikin. Eri asia on, että työntekijä saa loman sijasta rahaa silloin kun tämän työsuhde päättyy ja hänellä on “varastossa” käyttämättä jääneitä lomapäiviä. Tätä kutsutaan lomakorvaukseksi ja se on mahdollinen vain työntekijän lopputilin yhteydessä.
3. “Mistä saan tukea palkkaukseen?”
Moni kunta tarjoaa tukea työttömän palkkaamiseen
Valtio tukee työttömän työllistämistä muun muassa TE-toimiston palkkatuella tai rahoittamalla työttömän työkokeilun. Paitsi valtio, myös kunnat myöntävät tukea yrityksille, jotka työllistävät. Esimerkiksi helsinkiläisen työttömän työllistävä yritys voi saada niin kutsuttua Helsinki-lisää. Kunnat myöntävät tällaisia tukia yrityksille muihin työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin kuin palkkaan. Yrittäjä voi hakea oman kuntansa tukea esimerkiksi tietokoneen hankkimiseen uudelle työntekijälle tai tämän perehdyttämiseen. Kuntien tukia yritys voi saada myös TE-toimiston palkkatuen lisäksi.
4. “Milloin työnantaja voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen?”
Määräaikaisen työsopimuksen peruste
Työnantajan pitää tehdä työntekijän kanssa toistaiseksi voimassaoleva työsopimus aina kun mahdollista. Saat kuitenkin tehdä määräaikaisen sopimuksen työntekijällesi, jos sinulla on tähän peruste.
Pelkkä taloudellinen epävarmuus ei riitä perusteeksi, mutta saat tehdä työntekijänsä kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jos työlle on tarvetta vain määrätyksi aikaa esimerkiksi jonkin projektin yhteydessä. Lisäksi esimerkiksi kesätyöntekijän sopimus saa aina olla määräaikainen. Tällöin työnantaja voi kirjoittaa sopimukseen määräaikaisuuden perusteeksi “kesätyö”.
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen
Määräaikainen sopimus tavallisesti päättyy automaattisesti silloin, kun määräaika tulee täyteen, eikä sinulla tarvitse olla mitään syytä sille, miksi työsuhde ei tämän jälkeen jatku. Yleensä määräaikaista sopimusta on työnantajan toisaalta toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta vaikeampi saada katkeamaan ennen kuin määräaika päättyy. Toisaalta voit yhdistää määräaikaisen ja toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen ottamalla määräaikaiseen sopimukseen irtisanomisajan. Tällöin voit irtisanoa määräaikaisen sopimuksen myös ennen kuin määräaika päättyy. Huomaa silti, että tällöin myös määräaikaisen työsopimuksen irtisanomiselle sinulla on oltava pätevä syy. Irtisanomisen syynä voi olla esimerkiksi se, että työntekijä on luvatta poissa töistä tai käyttäytyy epäasiallisesti työkavereitaan kohtaan.
5. “Saako sairauslomalla palkkaa?”
Sairausloman palkka
Lain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työntekijöilleen 10 ensimmäiseltä arkipäivältä. Näiltä kymmeneltä päivältä työntekijä saa täysin normaalin palkan. Jos työntekijä on ollut yrityksessä töissä alle 1 kuukauden, pitää työnantajan maksaa tälle sairausajalta 50 % tämän normaalipalkasta. Kymmenen päivän jälkeen, jos työntekijä on edelleen sairaana, ei työnantajan tarvitse enää maksaa sairausajalta palkkaa vaan työntekijän on haettava KELAlta sairauspäivärahaa. Joillain aloilla on näihin sääntöihin poikkeuksia työehtosopimuksissa.
“Voiko työnantaja pakottaa töihin sairauslomalla?”
Työnantaja voi pyytää työntekijää tulemaan töihin, vaikka tällä olisi sairauslomatodistus. Työntekijän pyytäminen sairauslomalla töihin voi olla järkevää, mikäli työntekijän sairaus on sellainen, että se ei estä työntekijää kokonaan olemasta töissä vaan rajoittaa vain esimerkiksi joitain työtehtäviä. Tällöin työntekijä voi tulla töihin esimerkiksi osapäiväisesti tekemään ne työtehtävänsä, joihin sairaus ei vaikuta. Työntekijät ovat suhteellisen usein myös halukkaita jo palaamaan töihin, vaikka lääkärin kirjoittamaa sairauslomaa olisi vielä jäljellä. Uskomus, että sairauslomalla ei voisi mennä töihin siitä syystä, että tapaturmavakuutus ei tällöin olisi voimassa, ei pidä paikkaansa. Työntekijä voi siis mennä töihin, vaikka sairausloma olisi vielä kesken.
Lisää työoikeuteen ja työnantajan velvollisuuksiin liittyviä artikkeleita löydät täältä: Työnantajan velvollisuudet ja HR.
