Oikeuskäytäntö tatuointiriidoissa
Edellisessä osassa kirjoitimme tatuointeihin kohdistuvista oikeuksista ja siitä, kenelle ne kuuluvat. Tatuointiriita koskee lähes aina juuri epäselvyyttä siitä, kenellä on lopullinen oikeus tatuointiin ja sen käyttöön. Edellisen osan löydät tästä.
Kirjoittajan tiedossa ei ole, että tatuointiriita olisi Suomessa tai Yhdysvalloissa johtanut oikeuden ratkaisuun. Tämän vuoksi kysymys tatuointien tekijänoikeussuojasta on vielä vailla oikeuden vahvistusta.
Kun Whitmillille vuonna 2011 selvisi, että tuotantoyhtiö Warner Bros käytti tatuoinnin kuvaa yhden Hangover Part II -elokuvan hahmon kasvoissa, haastoi Whitmill yhtiön oikeuteen tekijänoikeuden loukkauksesta.
Tatuointien tekijänoikeuksista on syntynyt riitoja tilanteissa, joissa tatuoinnin julkinen näkyvyys on ollut tatuoijan ennakoimaa huomattavasti suurempi. Useita tatuointeja koskevia tekijänoikeusriitoja on viety Yhdysvalloissa oikeuteen, mutta ne on sovittu ennen kuin tuomioistuin on ehtinyt antaa asiassa ratkaisua.
Tatuointiriita Mike Tysonin kasvotatuoinnista
Pisimmälle tatuointia koskevista riidoista Yhdysvalloissa eteni nyrkkeilijä Mike Tysonin kasvotatuointia koskenut riita.
tekijänoikeuksiin erikoistunut professori David Nimmer totesi, että tatuoinnit on luettava kuvataiteeksi, jos niiden katsotaan saavan tekijänoikeussuojaa.
Tatuointitaiteilija S. Victor Whitmill teki Tysonille sittemmin kuuluisaksi tulleen tribaalitatuoinnin vuonna 2003. Tyson allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan tatuoinnin tekijänoikeus jäi Whitmillille.
Kun Whitmillille vuonna 2011 selvisi, että tuotantoyhtiö Warner Bros käytti tatuoinnin kuvaa yhden Hangover Part II -elokuvan hahmon kasvoissa, haastoi Whitmill yhtiön oikeuteen tekijänoikeuden loukkauksesta. Whitmillin tatuointia käytettiin näkyvästi elokuvan markkinoinnissa.
Whitmill-tapauksessa Warner Bros’n puolesta asiantuntijalausunnon antanut UCLA:n tekijänoikeuksiin erikoistunut professori David Nimmer totesi, että tatuoinnit on luettava kuvataiteeksi, jos niiden katsotaan saavan tekijänoikeussuojaa.
Nimmer tosin vastusti ajatusta tatuoinnin suojaamisesta tekijänoikeudella, sillä se on tehty ihmiskehoon.
Osapuolten väitteet
Oikeudessa (United States District Court for the Eastern District of Missouri) liittovaltion tuomari Catherine D. Perry totesi valmisteluistunnossa Whitmillillä olevan vahvat perusteet vedota tekijänoikeuden loukkaukseen ja voittaa riita.
Warner Bros’n puolustus perustui sitaattioikeuteen ja parodiaoikeuteen. Perryn mukaan perusteita näille ei ollut, sillä elokuvassa ei kommentoitu tatuointia mitenkään.
Tuomari Perry antoi oikeudessa suullisen lausunnon siitä, suojaako tekijänoikeus tatuointeja:
Of course tattoos can be copyrighted. I don’t think there is any reasonable dispute about that. They are not copyrighting Mr. Tyson’s face, or restricting Mr. Tyson’s use of his own face, as the defendant argues, or saying that someone who has a tattoo can’t remove the tattoo or change it, but the tattoo itself and the design itself can be copyrighted, and I think it’s entirely consistent with the copyright law.
Perry siis asettui puoltamaan tekijänoikeussuojan antamista tatuoinneille. Kirjallista ennakkotapausta asiasta ei kuitenkaan syntynyt, sillä riidan osapuolet sopivat asian oikeuden ulkopuolella. Whitmill luopui kanteesta.
Reed haastoi oikeuteen Niken, mainostoimisto Wieden+Kennedyn sekä Wallacen.
Niken mainos ja tatuointi
Tiettävästi ensimmäinen tatuointien käyttöä mainoksissa koskeva tapaus sattui vuonna 2005, kun tatuointitaiteilija Matthew Reed yllättyi huomatessaan NBA-koripalloilija Rasheed Wallacelle vuonna 1998 tehdyn teoksen päätyneen laajan mainoskampanjan materiaaliksi.
Tatuointi kuitenkin nostettiin näyttävästi esille urheiluvälinevalmistaja Niken Detroit Pistons -joukkuetta hyödyntävässä mainonnassa vuonna 2004 ja Reed katsoi tämän olevan teoksen luvatonta käyttöä liiketoiminnassa.
Reed oli tietoinen siitä, että Wallacen työn takia tatuointi näkyisi esimerkiksi televisioissa, mutta toivoi näkyvyyden edistävän liiketoimintaa. Tatuointi kuitenkin nostettiin näyttävästi esille urheiluvälinevalmistaja Niken Detroit Pistons -joukkuetta hyödyntävässä mainonnassa vuonna 2004 ja Reed katsoi tämän olevan teoksen luvatonta käyttöä liiketoiminnassa.
Reed ja Wallace eivät olleet sopineet, kenelle tatuoinnin tekijänoikeus kuuluu. Mainonnassa tatuointia esiteltiin lähikuvassa. Video käyttää tietokonegrafiikkaa siten, että kuvassa egyptiläistyylinen tatuointi näyttää syntyvän pikkuhiljaa Wallacen kertoessa sen osien merkityksestä.
Reed haastoi oikeuteen Niken, mainostoimisto Wieden+Kennedyn sekä Wallacen. Tatuointiriita sovittiin tuomioistuimen ulkopuolella, eikä korvaussummaa kerrottu. Tapaus kuitenkin antoi muille tatuointitaiteilijoille selkänojan, jonka pohjalta he ryhtyivät esittämään vaatimuksia tilanteissa, joissa kokivat työtään hyödynnettävän luvattomasti kaupallisessa tarkoituksessa.
Tatuointien mallinnus videopeleihin on aiheuttanut Yhdysvalloissa useita riitoja.
UFC tatuointiriita
Tatuointien mallinnus videopeleihin on aiheuttanut Yhdysvalloissa useita riitoja. Tatuointiriita on kohdistunut urheilijoiden ihoa koristaviin tatuointeihin, joista ensimmäinen (2012) koski UFC-ottelija Carlos Conditin hahmoa THQ-pelitalon peleissä UFC Undisputed 2010 ja UFC Undisputed 3.
Conditilla on rintakehässään suurikokoinen leijonatatuointi. Asiasta ei annettu tuomiota, sillä tatuointitaiteilija Chris Escobado ja THQ tiettävästi sopivat riidan oikeuden ulkopuolella.
Escobado totesi kanteessaan antaneensa Conditille oikeuden esiintyä tv-lähetyksissä paidatta, mutta katsoi videopelihahmon olevan uusi teoskappale ja näin kuuluvan selkeästi tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuden piiriin.
80 miljardin dollarin liikevaihto tekee pelialasta houkuttelevan kohteen.
Tapaus herätteli pelialaa huomioimaan tekijänoikeuksia valvovien juristien luovuuden, sillä jopa 80 miljardin dollarin liikevaihto tekee pelialasta houkuttelevan kohteen.
Aiempi huoleton suhtautuminen tatuointien tekijänoikeuksiin on ammattiurheilijoiden keskuudessa muuttumassa, ja esimerkiksi NFL-jalkapalloilijoiden järjestö NFLPA on kehottanut jäseniään hankkimaan luvan tai lisenssin tatuointiensa kaupalliseen käyttöön.
Koripalloilijoiden tatuoinnit on mallinnettu tarkasti pelitalon julkaisemaan erittäin suosittuun NBA2K-pelisarjaan.
NBA2K
Tuorein tapaus on vuodelta 2016, jolloin useiden ammattilaiskoripalloilijoiden tatuointien tekijänoikeuden haltijoilta kaupalliset oikeudet kuviin hankkinut Solid Oak Sketches haastoi pelitalo Visual Conceptsin oikeuteen.
Koripalloilijoiden tatuoinnit on mallinnettu tarkasti pelitalon julkaisemaan erittäin suosittuun NBA2K-pelisarjaan. Solid Oak Sketches tarjosi Visual Conceptsille mahdollisuutta hankkia lisenssi tatuointien käyttöön 1,1 miljoonalla dollarilla. Kyseessä oli siten taloudellisesti merkittävä tatuointiriita.
Tatuoijilla ei ole tekijänoikeusjärjestöä valvomassa tekijöiden oikeuksia. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun haasteen esittää “tekijänoikeustrollaaja”, ei alkuperäinen tekijä.
Tuomioistuin hylkäsi elokuussa 2016 Solid Oak Sketchesin esittämän jopa miljardien eurojen suuruisen statutory damages -vahingonkorvausvaatimuksen, mutta yhtiö jatkaa prosessia vaatien korvausta tatuointien luvattoman käytön aiheuttamista välittömistä vahingoista.
Osa 1: Tatuointien oikeudelliset kysymykset; Johdanto artikkelisarjaan
Osa 2: Tatuointi ja tekijänoikeus
Osa 4: Tatuointisopimus ja tavaramerkin tatuoiminen
Osa 5: Kuluttajansuoja tatuoinneissa ja tatuointialan vakiosopimus
Osa 6: Tatuoinnit ja syrjintä työelämässä
Lisää tekijänoikeuksia koskevia artikkeleitamme löydät täältä: Tekijänoikeus.
