Rikkovatko Let’s Play -videot tekijänoikeuksia?
Let’s Play -videot ovat yksi osa nykyaikaista videoviihdettä. Lyhyesti todettuna LP-videoissa on kyse siitä, että joku kuvaa videopelaamistaan omalla kommentaarillaan höystettynä. Tekijä voi lähettää videonsa suoraan internetiin erilaisten streaming-palveluiden avulla (esim. Twitch.tv) tai editoida ne erillisiksi videoiksi ja ladata ne esimerkiksi Youtubeen. Kyseessä on siis eräänlainen oman pelisuorituksen urheiluselostaminen.
Ilmiön koko voi yllättää, sillä suosituimmilla tähdillä on miljoonia katsojia ja sen mukaisesti myös miljoonatulot. Luonnollisesti suurimmalle osalle tällaisia videoita tekeville miljoonat katsojat ja miljoonatulot ovat pelkkiä haaveita ja heille videoiden tekeminen onkin vain harrastus.
Harrastus tai ammatti, Let’s Play -videoiden tekijänoikeudellinen asema on kiinnostava: muiden luovien teosten tavoin videopelit ovat tekijänoikeudella suojattuja, eikä niitä saa käyttää tekijänoikeuslain vastaisesti.
Teoksen käyttö voi lähtökohtaisesti perustua joko tekijänoikeuslaissa säädettyihin tekijänoikeuden rajoituksiin tai oikeudenhaltijan antamaan lisenssiin.
Jotkut pelijulkaisijat myöntävät erityisiä streaming-lisenssejä, jotka sallivat pelin streamauksen tietyillä ehdoilla (ks. esim. Nintendo Creators Program tai Microsoft Game Content Usage Rules). Jos oikeudenhaltija ei ole antanut streaming-lisenssiä, tulee kysymys videon asemasta perustaa tekijänoikeuslaille ja sen rajoituksille.
Jos lisenssiä ei ole eikä mikään tekijänoikeuslain rajoitus sovellu tapaukseen, käyttö todennäköisesti rikkoo tekijänoikeuksia.
Let’s Play -videot eivät ole yksityistä käyttöä
Lähtökohtaisesti teoksen yksityinen käyttö on sallittua. Pelin teoskappaleen ostanut saa pelata peliä ja näyttää sitä perhepiirille, kavereille tai vaikka syntymäpäiväjuhlillaan (Huomautettakoon, että tämä kirjoitus ei käsittele sitä kysymystä, ostaako pelin ostaja teoskappaleen vai pelkän lisenssin peliin).
Ilman lakiin perustuvaa poikkeusta tai tekijän lupaa käyttö loukkaa tekijänoikeuksia.
Jos teoksen käyttö ei ole yksityistä, se tarvitsee erityisen oikeutusperusteen. Yllä mainitulla tavalla tällainen peruste voi olla lakiin tehty tekijänoikeuden rajoitus tai oikeudenhaltijan myöntämä lisenssi.
Yksityinen käyttö -termiä ei ole tekijänoikeuslaissa määritelty, mutta sitä on käsitelty oikeustieteessä. Tässä oleellista on, että
- ansiotoiminta ei koskaan voi olla yksityistä käyttöä, ja
- liian suuri käyttäjäjoukko tekee käytöstä ei-yksityistä.
Ratkaisevaa on potentiaalinen kokonaisyleisö: jos teos on periaatteessa kenen tahansa saatavilla, ei käyttö ole yksityistä. Ja vaikka joukko olisi rajattukin, käyttö on todennäköisesti ei-yksityistä, jos joukko on liian suuri. Oikeustieteessä rajan on katsottu kulkevan n. 20 – 50 henkilön kohdalla.
Let’s Play -videoiden osalta voidaan siis todeta, että ne eivät ole yksityistä käyttöä. Useat streamaajat saavat videoistaan tuloja ja vaikka harrastaja ei saisikaan videoistaan tuloja, on Youtubessa julkaistu tai Twitchissä näytetty videopätkä miljardien ihmisten saatavilla.
Let’s Play -videot eivät ole sitaatteja tai parodiaa
Usein nettivideoiden tekijänoikeuksien tullessa puheeksi joku vetoaa joko a) sitaattioikeuteen tai b) parodiaan. Lähes yhtä usein näihin vedotaan virheellisesti.
Ei sitaatti
Sitaattioikeus on määritelty tekijänoikeuslain 22 §:ssä. Sen mukaan “Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”.
Teoksen pitää siis olla julkistettu. Julkistaminen tarkoittaa, että teos on luvallisesti yleisön saataviin saatettu. Julkistaminen on siis eri asia kuin julkaisu, joka taas tarkoittaa, että teoksen kappaleita on myyty tai muuten levitetty yleisölle. Käytännössä julkistamisehto täyttyy Let’s Play -videoiden kanssa poikkeuksetta.
Lainauksen tulee kuitenkin olla otettu “hyvän tavan mukaisesti” ja “tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”.
Hyvän tavan mukaisuus tarkoittaa, että teoksen tekijä tulee ilmoittaa alalla yleisesti käytetyllä tavalla ja lainauksen tulee olla erotettavissa muusta sisällöstä. Nämäkin täyttyvät suhteellisen helposti: “Minecraft on Mojang-yhtiön kehittämä peli”. Se, mikä osa videosta on itse pelikuvaa ja mikä ei, on myös melko selviö.
“Tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”-ehto sulkee Let’s Play -videot sitaatin ulkopuolelle.
Sen sijaan “tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”-ehto sulkee Let’s Play -videot sitaatin ulkopuolelle. Sitaatin tarkoitus on mahdollistaa teoksen kommentointi ja arviointi. Sitaatti saa olla enintään sen pituinen, että sitaatin tarkoitus täyttyy, mutta ei pidempi.
On siis sallittua tehdä peliarvosteluvideo, jossa näytetään lyhyitä otteita pelistä niin, että katsojille tulee selväksi, miltä peli näyttää, kuulostaa ja mitä siinä tapahtuu, mutta LP-videoissa ei ole kyse tästä. Vaikka streamaajat kommentoivatkin pelin tapahtumia, he kommentoivat nimenomaan omaa pelaamistaan, eivätkä niinkään arvostele peliä. Lainaus ei myöskään saa olla tarpeettoman laaja, vaan ainoastaan niin pitkä, että arvioitavat suoritukset näkyvät. LP-videot eivät täytä tätä edellytystä.
Let’s Play -video ei siis ole sitaatti.
Ei parodia
Ihmiset vetoavat parodiaan jopa sitaattia useammin. Parodiaa ei ole määritelty Suomen laissa, mutta perinteisesti sen on katsottu olevan tekijänoikeuslain 4 §:n 2 momentin mukaista “vapaata muuntamista”.
Sananmukaisesti parodia on “ivamukaelma” ja parodisella teoksella tuleekin olla jonkinlainen pilkallisesti kritisoiva tai irvaileva tarkoitusperä. Pelkkä humoristinen arvo ei riitä, vaan pilkan tulee kohdistua itse teokseen, sen tekijään tai teoksen tai tekijän ilmentämiin arvoihin. Jos näin ei ole, kyseessä ei voi olla parodia.
Parodia ei saa olla pelkkää olemassa olevan teoksen muokkaamista tai siihen lisäämistä: Mona Lisa ei muutu parodiaksi vain maalaamalla Mona Lisalle viikset. Sen sijaan uuden, viiksekkään Mona Lisan maalaaminen voisi olla parodia. Parodian pitää olla kokonaan tekijänsä luomus.
On ilmeistä, että Let’s Playt eivät voi olla parodioita. Vaikka ne voivat olla hauskoja, ei niiden ideana ole kritisoida pelejä tai arvostella noiden pelien tai niiden tekijöiden arvomaailmaa. Niissä näytettävät pelit eivät ole videoiden tekijöiden tuotoksia vaan pelejä itsessään.
Parodia-infosivustollamme olemme kertoneet tekijänoikeudellisesta parodiasta pidemmälti.
Let’s Play -videot eivät ole julkista näyttämistä
Suomen tekijänoikeuslain 20 § sallii myös teoksen julkisen näyttämisen: “kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, kappaletta saadaan käyttää teoksen näyttämiseen julkisesti”.
Näyttäminen on siis rajattu teoskappaleeseen. Kukin teoskappale on teoksesta tehty fyysinen kopio: paperille painetut nuotit ovat teoskappale, musiikkikappaleen sisältävä CD-levy on teoskappale, yksi .avi-videotiedosto tietokoneella on yksi teoskappale.
Mahdollisuus teoskappaleen näyttämiseen ei kuitenkaan toimi oikeutuksena Let’s Play -videoille. Teoskappaleen näyttäminen tarkoittaa sitä kirjaimellisesti: pelistä voi näyttää DVD-levyä tai tietokoneen kiintolevyllä olevia tiedostoja.
Teoskappaleen näyttämisellä onkin yleensä arvoa lähinnä visuaalisten taideteosten osalta: esimerkiksi taulua tai veistosta voidaan esitellä messuilla.
Let’s Play -videot eivät ole julkista esittämistä
Julkisen näyttämisen sijaan videokuvan esittäminen pelistä olisi enemmänkin “julkista esittämistä”. Julkinen esittäminen on tekijänoikeuslaissa tietyissä tilanteissa määritelty tekijänoikeuden rajoitukseksi.
Tekijänoikeuslain 21 §:n mukaan:
Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.
Teoksia saa siis esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä tai tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia, johon pääsy on maksuton ja jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa.
Jumalanpalvelus- ja opetustilaisuudet lienevät useimmille vähintään käsitteellisesti tuttuja. Tilaisuudet, joissa teosten esittäminen ei ole pääasia, johon pääsy on maksuton ja jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa taas on hieman hankalampi tapaus. Käytännössä tämä mahdollistaa musiikkiesitykset vaikkapa yleisötapahtumien taustamusiikkina. Tulee huomata, että tällaisen käytön luvallisuudesta huolimatta käyttö voi olla maksullista.
Lupa ei myöskään koske näytelmä- tai elokuvateoksia.
Let’s Play -videoilla teosta eli videopeliä esitetään julkisesti lukuisille ihmisille, mutta tyypillisesti esitystilanne ei ole jumalanpalvelus tai opetustilanne. Niitä ei myöskään esitetä “tilaisuuksissa”. Sen sijaan niitä “esitetään” esimerkiksi Youtubessa, Twitchissä tai muissa palveluissa. Ne ovat siis julkista esittämistä, mutta eivät lainkohdan tarkoittamalla tavalla. Tämäkään tekijänoikeuslain rajoitus ei siis sovellu niihin.
Periaatteessa Let’s Play -videot ovat laittomia – käytäntö on toista
Tekijänoikeuden laissa säädetyt rajoitukset tuntuvat loppuvan kesken. Vaikuttaa siltä, että Let’s Play -videot vaativat oikeudenhaltijan luvan – muussa tapauksessa ne loukkaavat tekijänoikeuksia.
Mutta pyytävätkö videoiden tekijät tällaisia lupia?
En suostu uskomaan, että kaikki Let’s Play -videoita tekevät kysyisivät oikeudenhaltijalta luvan videoiden tekemistä julkaisua varten. Muuten oikeudenhaltijat eivät ehtisi muuta tekemäänkään kuin myöntämään streamauslisenssejä. Pidän todennäköisempänä, että kysymättömyys on pääsääntö ja kysyminen harvinainen poikkeus.
Let’s Play -videot siis rikkovat lakia – periaatteessa.
Käytännössä asia on tietysti toisin.
Let’s Play -videoilla on suunnaton mainosarvo. Juttelin muutaman tutun pelinkehittäjän kanssa ja he kaikki vahvistivat arvioni: LP-videoiden merkitys arvioitiin poikkeuksetta “merkittäväksi” tai “valtavaksi”. Tai kuten eräs kehittäjä arvioi:
Pelit kannattaa nykyään suunnitella niin, että niistä tulee hyvää videomateriaalia LP-streamereille. Pelit, jotka eivät tätä tarjoa, menettävät näkyvyyttä. Nykyisillä, kilpailluilla markkinoilla se on kohtalokasta.
Let’s Play -videot tuovat siis kehittäjille niin paljon näkyvyyttä, että he suorastaan toivovat niitä. Eräs toinen kehittäjä totesi, että Facebook-mainonta tai muu mainonta on pelkkiä pisaroita meressä, kun LP-videot lähtevät leviämään.
Pelintekijöillä ei siis ole syytä puuttua Let’s Play -videoihin, vaan he päinvastoin toivovat sellaisia. Asian voi nähdä niin, että pelintekijät ovat hiljaisesti hyväksyneet tällaisten videoiden tekemisen ja levittämisen. Lakikielellä kyse on siis konkludenttisesta eli hiljaisesta hyväksymisestä.
Sinällään Let’s Play -videoiden oikeudellinen arviointi onkin melko yksinkertaista:
- Tekijänoikeuslain sisältämät tekijänoikeuden rajoitukset eivät koske Let’s Play -videoita.
- Let’s Play -videoiden tekijät eivät ole pyytäneet pelien oikeudenhaltijoilta lupaa videoiden tekoon.
- Videot siis loukkaavat tekijänoikeuslakia.
- Videoista on kuitenkin pelintekijöille niin paljon hyötyä, että he eivät viitsi reagoida videoihin vaan ovat konkludenttisesti hyväksyneet videot.
Mitä pelintekijät voivat tehdä? Mitä streamaaja voi tehdä?
Oikeudenhaltijoiden kannattaa harkita erillisten streaming-pykälien lisäämistä peliensä käyttöehtoihin tai streaming-julkilausuman lisäämistä sivustolleen. Vähintään oikeudenhaltijoiden kannattaa miettiä, minkälaista toimintaa ne ovat valmiita sallimaan omien peliensä Let’s Play -videoissa.
Streamaajan taas kannattaa miettiä, minkälaisia videoita tekee. Epäkunnioittavien tai loukkaavien videoiden teko voi johtaa oikeudenhaltijoiden vastatoimiin. Vähintään videoita tekevän kannattaa aktiivisesti seurata pelivalmistajien tiedottamista siitä, ottavatko ne kantaa streamaamiseen ja jos ottavat, millä tavalla.
Streamaaminen ilmiönä tuskin on menossa minnekään, mutta tyypillisesti ilmiöiden kasvaessa ne muuttuvat myös oikeudellisesti mielenkiintoisiksi.
Lisää tekijänoikeuksia koskevia artikkeleitamme löydät täältä: Tekijänoikeus.