Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka julkaisivat tärkeän kirjasen: “Julkinen data”. Siinä käsitelläänmyös julkisen datan avaamiseen liittyvää pykäläviidakkoa ja erityisesti edellisessä kirjoituksessani sivuamaani tietosuojalainsäädäntöä vaikka julkaisun ansiot ovat muualla. Hyvää työtä ja tuore tuulahdus muutoin hitaasti etenevään keskusteluun.
Oppaan lopussa esitetään joukko ehdotuksia suomalaisten tietovarantojen
maksuttomalle avaamiselle. Ehdotukset jakautuvat viiteen aihealueeseen:
1) Avoimen datan perusinfrastruktuurin synnyttäminen
2) Lainsäädännön muutos ja kansallinen ohjaus
3) Hallinnon sisäiset käytännöt tukemaan avointa dataa
4) Julkishallinnon avoimen datan hyötyjen jalkauttaminen
5) Suomen kansainvälisen edelläkävijyyden ja tahtotilan mahdollistaminen
Suomessa ei vielä ole datan avaamista koordinoivia toimielimiä, kuten esimerkiksi
Isossa-Britanniassa. Jotta eteneminen olisi koordinoitua ja yksittäisen organisaation
kannalta vaivatonta, Suomeen voitaisiin luoda hallinnon avoimen
datan selvitystoimisto (clearing house). Se koordinoisi käytännön kysymyksiä,
opastaisi hallintoa ja toimisi myös mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisijana
esimerkiksi Kuluttajaviraston tavoin. Niin ikään Suomelle voitaisiin kehittää
datakatalogi, jossa olisi keskitetysti tarjolla tiedot kaikista hallinnon tuottamista
julkisista aineistoista.
Silmiini osui Tim O’Reillyn lyhyt puhe aiheesta, joka sopi päivän avoin/julkinen data teemaan:
DGREE—Tim O’Reilly from DGREE on Vimeo.
Lisää tietosuojaa ja yksityisyyttä käsitteleviä artikkeleitamme löydät täältä: Tietosuoja ja yksityisyys.