identiteettivarkaus

Identiteettivarkaus on rikos – 4 neuvoa identiteettivarkauden uhreille

Jouduitko identiteettivarkauden uhriksi? Identiteettivarkaus on rikos. Erikoistuneet lakimiehet neuvovat mitä tehdä, jos joku esiintyy sinuna internetissä.

Onko sinulle koskaan käynyt niin, että löydät omalla nimelläsi ja kuvallasi varustetun someprofiilin, joka kertoo keksittyjä faktoja seksielämästäsi? Tai joka haukkuu alaisiasi ja esimiehiäsi? Tai jonka mukaan yhtiösi toiminta perustuu huijaukselle? Monet ovat. Tähän saakka tällaisiin identiteettivarkauksiin on ollut melko vaikea puuttua, elleivät ne ole täyttäneet samalla jonkin toisen rikoksen tunnusmerkistöä.

Nyt on toisin, sillä identiteettivarkaus tuli omana rikoksenaan rangaistavaksi 4. syyskuuta 2015.

Mitä identiteettivarkaus tarkoittaa?

Kokonaisuudessaan pykälä kuuluu näin:

Rikoslaki 38 luku 9 a §: Identiteettivarkaus. Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon.”

Henkilöllä täytyy olla erehdyttämistarkoitus: hänen pitää pyrkiä luomaan kuvaa siitä, että hän on se henkilö, jonka nimeä tai kuvaa hän käyttää. Esimerkiksi jos henkilöllä sattuu olemaan sama nimi kuin sinulla, ei hänellä voi lähtökohtaisesti olla erehdyttämistarkoitusta. Toiseksi tietoja täytyy käyttää oikeudettomasti. Jos Artturi päivittää Bertan Facebook-tiliä Bertan pyynnöstä Bertan puolesta, kyse ei ole oikeudettomasta käytöstä, koska Bertta on valtuuttanut Artturin toimimaan puolestaan.

Erehdyttämisessä täytyy käyttää hyväksi toisen “henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa”. Määritelmän tarkoituksena on ollut kattaa kaikki tiedot, joista voidaan päätellä henkilöllisyys. Vaikka rikoksentekijä ei siis käyttäisi uhrinsa nimeä tai kuvaa, henkilöön viittaaminen vaikkapa asuinpaikan ja ammatin perusteella voi tarpeeksi pienellä paikkakunnalla yksilöidä tietyn ihmisen.

Lainkohdan sana “toinen” kattaa luonnollisten henkilöiden lisäksi niin oikeushenkilöt (yhtiöt, yhdistykset, yms.) kuin nimimerkitkin. On siis kiellettyä tekeytyä pankin edustajaksi käyttämällä pankin logoa omana kuvanaan. Samoin tunnetun nimimerkin käyttö erehdyttämistarkoituksessa voi olla identiteettivarkaus.

Kannattaa myös muistaa, että identiteettivarkaus ei sulje muita rikoksia pois. Vaikka henkilö olisi syyllistynyt identiteettivarkauteen, hän on voinut syyllistyä myös kunnianloukkaukseen, petokseen tai muuhun rikokseen.

Identiteettivarkaus liittyy haitan aiheuttamiseen

Lainkohdan perusteella identiteettivarkauden täytyy myös aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.

Taloudellinen vahinko on yleensä helposti määriteltävissä. Se tarkoittaa uhrille koitunutta rahanmenoa. Rahanmenoa voi aiheutua esimerkiksi selvittelykuluista. Samoin taloudellinen vahinko on kyseessä, jos uhri irtisanotaan työstään, koska työnantaja on erehtynyt luulemaan valeprofiilia työntekijäksi.

Vähäistä suurempi haitta taas viittaa konkreettiseen työhön, mitä uhri joutuu tekemään tapausta selvitelläkseen. Tällaista voi olla esimerkiksi sähköpostinvaihto somepalvelun ylläpidon kanssa, jotta valeprofiili saadaan poistetuksi tai yhteydenpito harhautettuihin ihmisiin virheellisten käsitysten oikaisemiseksi. “Vähäistä suurempi” kuitenkin tarkoittaa, että haitta ei saa olla täysin mitätöntä. Jos tilanne oikenee yhdellä sähköpostilla, haitan voidaan katsoa olevan vähäistä. Samoin esimerkiksi kaveripiirin sisäiset jekut eivät välttämättä aiheuta kuin vähäistä haittaa – vaikka tämä riippuu tietysti jekun luonteesta.

Jos joudut identiteettivarkauden uhriksi

Mutta kuinka toimia, jos huomaat joutuneesi identiteettivarkauden uhriksi? Ohjeet ovat yksinkertaiset.

  1. Selvitä, ettei kyse ole vain samannimisestä henkilöstä, tai ettei kyseessä ole muu erehdys.
  2. Kerää todisteet. Ota kuvakaappauksia tai Facebook- tai Twitter-profiilista tai muusta palvelusta, josta näkyy, että henkilö käyttää kuvaasi, nimeäsi tai muuten antaa ymmärtää olevansa sinä.
  3. Pidä kirjaa, mitä vahinkoa asia on sinulle aiheuttanut. Esimerkiksi vaivannäkö, sähköpostien lähettely, yhteydenpito harhautettuihin tahoihin, yms.
  4. Ota yhteys lakimieheen. Lakimies voi auttaa viemään asian poliisitutkintaan.

Lisää tietosuojaa ja yksityisyyttä käsitteleviä artikkeleitamme löydät täältä: Tietosuoja ja yksityisyys.