Tuomio pitää sisällään monia kiinnostavia kohtia. Ensiksikin todistustaakka koskeva linjaus:
valtion korvausvastuu ei edellytä, että jonkun nimetyn henkilön voidaan osoittaa syyllistyneen virheelliseen menettelyyn, tässä tapauksessa salassapitovelvollisuuden rikkomiseen, vaan riittävänä on pidettävä, että on uskottavaa, että joku viranomaisen palveluksessa ollut tai siltä tiedon saanut salassapitovelvollinen on menetellyt velvollisuuksiensa vastaisesti.
…
Hovioikeus katsoo, että virkasalaisuuden rikkomista tässä tapauksessa on pidettävä kunniaan kohdistuvan rikoksen kaltaisena rikoksena.
hovioikeus, kun kysymys on valtion viranomaisen syystä tapahtuneesta perusoikeuden loukkauksesta, katsoo, että valtion korvausvastuuta on harkittava virkasalaisuuden rikkomisen objektiivisten tunnusmerkistötekijöiden perusteella ja sillä perusteella, miten ja millaisin seurauksin virkasalaisuuden rikkominen todellisuudessa on ilmennyt.
Eli jos viranomainen vuotaa tietoa, on valtio korvausvastuullinen vaikka vuotoa ei löydy. On kiinnostavaa mikäli tällaiset kanteet yleistyvät, ryhtyykö valtio tutkimaan aktiivisesti tietovuotoja ja kiristyykö valtion tietoturva. Seiskat ja muut juorulehdet elävät poliisiasemilta ja sairaaloista tirisevistä vinkeistä julkimoiden vastoinkäymisistä. Monesti nämä tiedot ovat salassapidettäviä. Kun valtiota lyödään riittävän monta kertaa tällaisilla ja pienemmilläkin kanteilla, on odotettavissa, että valtio alkaa jahtaamaan vuotajia tosissaan.
Myös Rusille annettu Gag-order eli ilmaisukielto oli hovioikeuden mukaan lainvastainen:
Esitutkintalain 48 §:n mukaan jos esitutkinnassa läsnä olevalle henkilölle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia, tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan, tutkinnanjohtaja voi kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille esitutkinnan aikana. Hovioikeus toteaa, että Rusia oli kielletty kertomasta mitään kuulustelutilaisuuteen liittyneiden keskusteluiden ja kuulustelun sisällöstä. Edellä mainitun säännöksen perusteella kielto voi koskea vain ulkopuolisiin henkilöihin liittyviä tietoja. Rusille annetusta kiellosta ei ole ilmennyt, että Rusia itseään koskevat seikat olisi suljettu ilmaisukiellon ulkopuolelle, minkä vuoksi Rusi on saattanut olla siinä käsityksessä, että hän ei ole saanut ilmaista tutkittavasta asiasta mitään.
Hovioikeus otti myös kantaa silloisen oikeusministerin julkisuudessa esittämään kannanottoon. Kannanotossa Koskinen oli antanut
ymmärtää, että oli mahdollista, että Alpo Rusi oli syyllistynyt vakoilurikokseen.
Oikeusministerin asiana ei ole ollut ottaa kantaa yksittäiseen rikostutkintaan….
Hovioikeus katsoo, että ministerin asemaan liittyvä merkittävyys ja näkyvyys ja tehtävien laaja-alaisuus huomioon ottaen kaikkia valtioneuvoston jäsenen toimia omalla toimialallaan, mitkä toimet ovat omiaan vaikuttamaan yksittäisen kansalaisen asemaan, on pidettävä edellä kerrotussa säännöksessä tarkoitettuna julkisen vallan käyttönä.
