Helsingin Sanomien NYT-liite uutisoi viime viikolla (10.8.2018) mielenkiintoisesta tapauksesta, jossa CMX-bändin fani oli saanut siskoltaan lahjaksi tämän piirtämän CMX-aiheisen kuva-arvoituksen. Kuvan aiheet muistuttivat CMX:n kappaleiden nimistä. Ideana oli tietysti bongata kuvasta mahdollisimman monta kappaletta.
Erinäisten vaiheiden kautta kuva oli päätynyt CMX:n Kaikki hedelmät -kokoelmalevyn kansivihkon keskiaukeamalle. Piirtäjältä ei tämän sanojen mukaan oltu kysytty mitään. Myöhemmin bändi oli kysellyt kuvan piirtäjää ilmoittautumaan ja näin piirtäjä teki. Piirtäjän mukaan:
“Saimme levyt ja jonkun pienen rahallisen korvauksen, en muista, että kuinka paljon se oli. Ei siitä kuvasta ikinä mitään papereita tehty, en tiedä, kenellä siihen nyt lopulta tekijänoikeudet ovat.”
Niin, kenelle tekijänoikeudet kuuluvat?
Tekijänoikeus syntyy teoksen luojalle
Tekijänoikeutta määrittää tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin mukaan:
“Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.” (Korostus kirjoittajan)
Tekijänoikeuslaki ei määrittele, mitä luominen tarkalleen ottaen on. Oikeustieteessä ollaan kuitenkin yksimielisiä siitä, että teoksen luomisen edellytyksenä on teoskynnyksen ylittäminen: teoksen tulee olla tekijänsä itsenäinen ja omaperäinen luomus. Itsenäisyys tarkoittaa, että teos on nimenomaan tekijästään lähtöisin: jos teoksen on luonut joku muu, sen tekijänoikeudet syntyvät tietysti tuolle ihmiselle. Omaperäisyys tarkoittaa, että kukaan muu kuin teoksen luoja ei olisi päätynyt samaan lopputulokseen.
On oleellista huomata, että jonkin teoksen jäljittely ja jostain teoksesta inspiroituminen ovat eri asioita. Jos joku vaikkapa piirtää taulun pohjalta toisen samanlaisen kuvan, kyse voi olla muunnelmateoksesta, jonka tekeminen lähtökohtaisesti edellyttäisi alkuperäisen tekijän lupaa. Sen sijaan jostain teoksesta inspiroituminen on tekijänoikeudellisesti vapaata riistaa.
Vaikka tekijänoikeus on nimellisesti teknologianeutraalia – se kohtelee kaikkia teknologioita samalla tavalla – käytännössä tekijänoikeus kuitenkin vaihtelee teoslajeittain. Esimerkiksi kaunokirjalliset sekä graafiset tuotokset (sisältäen niin maalaukset kuin piirustuksetkin) ylittävät teoskynnyksen helposti, mutta valokuvilta vaadittava teostaso on todella korkea.
Nyt käsillä olevassa tapauksessa oli siis kyse CMX-bändin kappaleita esittävästä kuva-arvoituksesta. Jopa kuvaa näkemättä voin pistää pääni pantiksi siitä, että kuva ylittää teoskynnyksen. Tämä kertoo siitä, kuinka helposti teoskynnys ylittyy.
Kuvan tekijänoikeus on syntynyt kuvan tekijälle eli sen piirtäjälle. Vaikka kuva onkin CMX:n teoksista inspiroitunut, se ei yllä mainitulla tavalla vaikuta asiaan. Kuvan tekijänoikeus on sen piirtäjän oikeus.
CMX:n olisi pitänyt sopia tekijänoikeuksien siirrosta
Vaikka tekijänoikeus syntyy sen tekijälle, tekijänoikeus on siirrettävissä. Toiset oikeudet ovat siirrettävämpiä kuin toiset: tekijänoikeus jaetaan taloudellisiin ja moraalisiin oikeuksiin.
Taloudellisiin oikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus valmistaa teoksesta kappaleita eli kopioita ja oikeus saattaa teos yleisön saataviin. Moraalisiin oikeuksiin kuuluu esimerkiksi oikeus tulla mainituksi teoksen tekijänä.
Eurooppalainen, mannermainen oikeusjärjestelmä lähtee siitä, että taloudellisista oikeuksista tekijä voi sopia vapaasti. Hän voi luopua niistä osittain, myydä ne korvausta vastaan kokonaan, olla luovuttamatta mitään niistä tai mitä vain.
Moraalisista oikeuksista tekijä ei voi luopua kuin rajoitetusti. Tekijä voi esimerkiksi suostua siihen, että hänen nimeään ei tarvitse ilmoittaa jossain tietyssä, määritellyssä yhteydessä. Tekijä ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudestaan siihen, että hänen nimeään ei tarvitsisi ilmoittaa koskaan missään.
Yllä kerrotulla tavalla tekijänoikeus on siirrettävissä, mutta siirtämisestä täytyy sopia. Vahva pääsääntö on, että tekijänoikeus ei siirry automaattisesti. Tästä on yksi poikkeus: tekijänoikeus työsuhteessa luotuun tietokoneohjelmaan tai sellaiseen välittömästi liittyvään muuhun teokseen siirtyy työnantajalle.
Tekijänoikeus teokseen tulee erottaa omistusoikeudesta kappaleeseen. On täysin mahdollista laillisesti omistaa teoskappale ja silti olla omistamatta teoksen tekijänoikeuksia. Miljardit ihmiset omistavat CD-levyjä, joille on tallennettu musiikkia. Näillä ihmisillä on pätevä omistusoikeus itse CD-levyyn, mutta he eivät omista levylle tallennettujen kappaleiden tekijänoikeuksia.
CMX-tapauksessa kyse oli piirroksesta. Piirtäjän mukaan kuvasta ei ole tehty “mitään papereita”. Ainakaan lehtijutusta ei ilmene, että piirroksen tekijänoikeuksista olisi muutenkaan sovittu. Mitä ilmeisimmin piirros oli päätynyt CMX:lle täysin laillisesti ja hyvässä hengessä. Mutta kuten yllä totesin, teoskappaleen omistusoikeus on eri asia kuin tekijänoikeus teokseen. Vaikuttaa siis siltä, että tekijänoikeudet ovat yhä piirtäjällä.
Onko CMX syyllistynyt rikokseen?
NYT-liitteen jutun mukaan CMX-aiheinen kuva-arvoitus oli siis päätynyt bändin kokoelmalevyn kansivihkoon ilman että piirtäjältä oli kysytty mitään. Bändi oli huhuillut kuvan tekijää Facebookissa, piirtäjä oli ilmoittautunut ja saanut pienen rahallisen korvauksen sekä levyt.
Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ainakaan tekijänoikeudellisesti prosessia ei voi kehua!
Jos toisen teosta käyttää luvatta ja valmistaa siitä ansiotarkoituksessa lukuisia kappaleita (jokaisessa kansilehtiössä oleva kuva on oma teoskappaleensa), kyseessä voi helposti olla rikoslain 49 luvun 1 §:ssä määritelty tekijänoikeusrikos. Tätä ei poista se, että bändi on lähettänyt kuvan piirtäjälle levyn ja rahallisen korvauksen jälkikäteen.
Onko CMX siis rikollinen?
Tuskin.
Asia riippuu melko pitkälti siitä, kuka on tehnyt päätöksen laittaa kuva levyn kansivihkoon. Onko päätöksen takana bändi itse vai levy-yhtiö? Itse epäilisin levy-yhtiötä. Toisaalta itse piirtäjäkään ei vaikuta olevan ihan hirveän pahoillaan tapahtuneesta. Se on onni onnettomuudessa, sillä asiasta olisi voinut nostaa ison äläkän.
Kaikista eniten kummastelen kuitenkin levy-yhtiön toimintaa. Eikö levy-yhtiölle todellakaan ole tullut mieleen, että jos kuvaa käyttää kaupallisessa julkaisussa, siihen voisi liittyä jonkinlaisia tekijänoikeudellisia kysymyksiä? Varsinkin, kun tapauksessa levy-yhtiö on ollut Universal Music Groupin omistama EMI, jolla on varmasti ollut juridisia resursseja käytettävissään enemmän kuin tarpeeksi.
Miten juttu olisi pitänyt hoitaa?
Jotta jutun olisi halunnut hoitaa kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, sen olisi voinut tehdä esimerkiksi näin:
- CMX-bändi saa kuvan käsiinsä.
- CMX:lle herää idea, että kuvaa voisi ehkä käyttää tulevan levyn kansivihossa.
- CMX julkaisee kuvan Facebook-sivustollaan ja pyytää kuvan tekijää ilmoittautumaan.
- Kun tekijä on löytynyt, levy-yhtiö neuvottelee piirtäjän kanssa kuvan käytöstä.
- Levy-yhtiö maksaa kuvan tekijälle heidän sopimansa korvauksen.
- Levyt ilmestyvät kauppoihin kuvan kanssa.
Se, että kuvan tekijä ei nostanut asiasta äläkkää, oli lähinnä onnenkantamoinen. Toki tekijänoikeuksiin voi suhtautua niinkin, että käyttää niitä miten sattuu. Jos käyttö tapahtuu sellaisessa yhteydessä, josta alkuperäinen tekijä pitää, käyttöön voi saada luvan tekijältä jälkikäteen. Juridisesti tällaista toimintatapaa ei kuitenkaan voi missään mielessä suositella: lähtökohtaisesti kyseessä on toisen oikeuksien loukkaaminen, josta toinen voi halutessaan nostaa äläkän.
CMX-tapauksessa tarinalla oli onnellinen loppu, mutta se oli onnellinen vain sattuman vuoksi.
Lisää tekijänoikeusaiheisia kirjoituksia löydät tekijänoikeus-alasivultamme.
