Uusi työaikalaki astuu voimaan vuoden 2020 alusta korvaamaan nykyisen työaikalain, jota varsinkin it-alan sekä muiden korkeaa asiantuntijuutta vaativien alojen on ollut paikoin haastava soveltaa.
Uuden lain suurin muutos pyrkii vastaamaan muuttuneeseen työntekoon laskemalla etätyön osaksi työaikaa. Aiemmin työaikaan liittynyt paikkakohtaisuus on nyt historiaa ja lainsäädäntöä on viilattu vastaamaan paikasta riippumatonta työskentelyä.
Tällä hetkellä virallista työaikaa on vain aika, jolloin työntekijä on pääasiallisella työpaikalla. Uudistuksen myötä työajaksi voidaan laskea kesämökillä tehty etätyö. Näin työntekijä on työnantajan tapaturmavakuutuksen vakuuttama myös mökillään.
Työaikalaki 2020 on kolmikantainen kompromissi
Kolmikantainen työryhmä sai kasaan kompromissin, jossa palasia on napsittu sekä työnantaja- että työntekijäpuolen etujärjestöjen vaatimuksista. Yllättävin muutos, tai ennemminkin ei-muutos, liittyy yötyön teettämiseen.
Yhteiskunta on muovautunut agraariajan aamulypsy-yhteiskunnasta kohti ympärivuorokautista palveluyhteiskuntaa. Työaikalaki 2020 reagoi muutokseen sekä vapauttamalla, että rajoittamalla kello 23:n ja 6:n välillä tehtävää työtä.
Säännöllinen yötyö säilyy erityistyönä, jota pääpiirteissään saa käyttää vain laissa erikseen mainituilla aloilla. Perättäisiä työvuoroja, joiden työtunneista vähintään kolme sijoittuu kello 23:n ja 6:n välille, vähennetään seitsemästä viiteen.
Perättäisten työvuorojen jälkeen työntekijälle on annettava vähintään vuorokauden vapaa. Työntekijällä voi kuitenkin teettää vielä kaksi ylimääräistä yötyövuoroa, mikäli työntekijä antaa molempiin erillisen suostumuksensa.
Joustavuutta it-alan työaikoihin
Liikkumavaraa työntekoon on haettu liukuvan työajan maksimiylityksen nostosta sekä työaikapankin mahdollistamisesta kaikille yrityksille. Lisäksi joustavuutta on lisätty erillisellä joustotyöajalla, joka on suunnattu esimerkiksi it-alalle ominaiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.
Kun aikaisempi liukuvan työajan maksimiylitys oli 40 tuntia 4 kuukauden jakson aikana, voi saldoa nyt kasvattaa 60 tuntiin alitusten määrän ollessa maksimissaan 20 tuntia. Tilapäisesti saldoa voi nostaa ylikin, kunhan se on tasoitettu jakson lopussa 60 tuntiin.
Työnantajan on kuitenkin syytä muistaa, että liukuman yli menevät tunnit lasketaan ylityötunneiksi, mikäli ylityö tehdään työnantajan aloitteesta. Työntekijälle pitää pyynnöstä pyrkiä järjestämään saldoa vähentävät vapaapäivät kokonaisina.
Työaikalaki 2020 tuo työaikapankin kaikkien yritysten käyttöön
Liukuvaa työaikaa enemmän mahdollisuuksia luo työaikapankki, jota vuoden 2020 alusta lähtien voivat käyttää kaikki yritykset, joissa liukuva työaika on otettu käyttöön. Aiemmin työaikapankkien käyttöä rajoitettiin yleissitovilla työehtosopimuksilla.
Työaikapankki on tällä hetkellä monilla aloilla vain järjestäytyneitten yritysten yksinoikeus. Muutoksen myötä se on nyt mahdollinen myös pienemmille yrityksille, jotka eivät ole esimerkiksi työnantajajärjestöjen korkeiden jäsenmaksujen vuoksi järjestäytyneet.
Tämä tuo uusia mahdollisuuksia etenkin pienten it-alan yritysten työntekijöille, jotka voivat kätevästi hyödyntää sekä liukumat, että työaikapankin mukana tuomat mahdollisuudet säästää ja yhdistää työaikaa sekä rahallisia etuuksia vapaapäiviksi. Lisäksi pankkiin voi säilöä ylityötunteja, lomarahoja sekä viikkolevon puuttumisesta tulleita korvauksia.
Työaikapankkiin ei kuitenkaan saa säilöä kalenterivuoden aikana työaikakertymää yli 180 tuntia eikä ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.
Työntekijällä onkin oikeus lyhentää vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa kertymäänsä ja, mikäli kertymää on yli 10 viikon, on tästä oikeus saada lyhennettyä vähintään viidesosa seuraavan puolen vuoden aikana.
Työntekijällä on myös oikeus saada nämä kertymät rahana, mikäli työnantaja määrää ajankohdat, jolloin kertymät voi lyhentää.
Työntekijä voi jatkossa itse päättää omista työajoistaan
Uuden joustotyömallin mukaan työntekijä voi itse määritellä oman työaikansa sijoittelusta esimerkiksi omien mieltymystensä ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta.
Työtä voikin tehdä silloin kuin parhaaksi näkee, kunhan viikoittainen säännöllinen työaika on enintään 40 tuntia neljän kuukauden jaksoissa. Joustotyö perustuu erilliseen sopimukseen, jossa määritellään viikonpäivät, joille työntekijällä on lupa sijoittaa joustavat ja kiinteät työajat sekä viikkolevon.
Joustotyösopimus on toistaiseksi voimassaoleva, joka on mahdollista irtisanoa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopuksi. Joustotyöaika muuttaakin nykyistä työvuoroluettelokäytäntöä, jossa on määritelty työajan alkamisen ja päättymisen ajankohta.
Jatkossa joustotyösopimus toimiikin tosiasiallisena työvuoroluettelona tasoittumisjakson aikana. Jotta joustotyöstä on mahdollista sopia, tulee työntekijällä olla mahdollisuus päättää vähintään puolet työajastaan sekä paikasta, jossa hän töitä tekee.
Tämä muutos sopii erityisen hyvin it-alalle ja muille läppärityöntekijöille, jossa pääosa työtehtävistä edellyttää korkeaa asiantuntijuutta, mutta työpaikalle saapuminen ei ole välttämätöntä.
Muita uudistuksia työaikaan tuovat jaksotyöajan ulottaminen uusille aloille, kuten yksityisille turvallisuusalan yrityksille, ensihoidolle ja lehdistölle. Toinen keskeinen muutos koskee työajan enimmäismäärän nostamista 40:sta tunnista 48:n tuntiin viikossa ylityöt mukaan lukien neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Varovainen uudistus kohti nykypäivää
Työaikalaki 2020 on varovainen yritys tuoda työajan sääntely kohti nykypäivää. Monilta osin muutokset tuovatkin selviä parannuksia erityisesti etätyöhön, joka useilla työpaikoilla on jo yleisempää kuin päivittäinen aamukahdeksaksi toimistolle saapuminen.
Joustotyön ja työaikapankin tuominen osaksi lain edellyttämää työajanseurantaa aiheuttanee etenkin pienissä yrityksissä harmaita hiuksia, mutta läppärityöntekijöille nämä muutokset ovat hyvinkin tervetulleita.
Sen sijaan järjestäytymättömien yritysten paikallinen sopiminen työnantajan ja työntekijöiden kesken jää vielä kaukaiseksi haaveeksi ja lisää joustavuutta halutessaan on yritysten liityttävä työnantajajärjestöjen maksaviksi jäseniksi.
Olemme kirjoittaneet useista muistakin työoikeuteen liittyvistä asioista.
