Sain vasta tietooni, että ensimmäinen suomalainen GPL-keissi ratkaisiin Helsingin hovioikeudessa 14.6.2007 eli koko tarkkaan kaksi vuotta sitten. Tuomion voi ladata tästä. Kyseessä oli entisen SOT Oy:n ja sille Linuxin käyttöoppaita kääntäneen Raimo Kosken välinen riitajuttu. Annoin juttuun asiantuntijalausunnon SOTin juristin pyynnöstä, joten keissin faktat ja juridiikka ovat jossain määrin tuttuja. — Kun SOT oli lopettanut toimintansa jo vuotta aiemmin ja juttua ajoi yhtiön selvitysmies, niin jäin siihen luuloon, että keissiä ei koskaan ratkaistu vaan se vedettiin pois ja sovittiin hiljaisuudessa.
Pääkäsittelyä ei koskaan tullutkaan, mutta ratkaisu kyllä saatiin vuotta myöhemmin. Hovioikeuden tuomio on mielestäni ihan kiinnostava. Heti alkuun on todettava, että se ei täysin vastaa lausuntoani. Olin nimittäin siinä luulossa, että SOT olisi saanut käännöksen haltuunsa ihan laillisesti ja kysymys olisi ollut jälkikäteisestä korvausriidasta, jossa kääntäjä olisi vaatinut myyntirojalteja GPL-ehtojen vastaisesti. Noh, joka tapauksessa lausunnollani ei ole muutenkaan ollut jutun ratkaisussa nähtävästi osaa taikka arpaa, sillä hovioikeus käyttää kunnioitettavasti palstatilaa selittääkseen miksi lausuntoani ei voida ottaa huomioon liian myöhään esitettynä.
Juttu eteni käräjäoikeuteen asti suunnilleen näin: kääntäjä suomensi GPL-lisensoituja Red Hatin oppaita SOTille. Riita syntyi eräästä opaspäivityksestä, jonka SOT julkaisi ennen kuin kääntäjän kanssa oli päästy sopimukseen. Käräjäoikeus katsoi kaikessa viisaudessaan, että kääntäjällä oli jälkiperäinen tekijänoikeus koko oppaaseen, ja tuomitsi SOTin maksamaan kaikista myydyistä oppaista kohtuullista hyvitystä noin 30 000 euroa aivan kuin kyse olisi ollut normaalista piraattikeissistä. Käräjäoikeus sivuutti sen varsin keskeisen lähtökohdan, että kysymys oli vain rajatun opaspäivityksen käännösoikeuksista. Käräjäoikeus katsoi lisäksi että GPL:llä ei ollut asiassa merkitystä koska teoskappaleen ensimmäistä luovutusta ei ollut nähtävästi tapahtunut luvallisesti.
Hovissa SOT sai lopputuloksen muutettua siten, että käännöskorvaukset rajattiin opaspäivitykseen ja ne putosivat viiteen tuhanteen. Hovi sivuutti samaan tapaan kuten käräjäoikeus GPL:n soveltamisen, koska senkin käsityksen mukaan riita koski tilannetta ennen kuin teos oli julkaistu:
Ainakin osa Kosken tässä asiassa tarkoitettujen teosten pohjana olleesta sisallöstä on kuulunut GPL -lisenssisopimuksen alaisuuteen (mm. Red Hat Linux). Hovioikeus toteaa, että GPL -lisenssiehdon määräykset lisensioidun tuotteen vapaasta levitettävyydestä koskivat julkaistua teosta. Käräjaoikeuden katsomalla tavalla käsiteltävänä olevassa asiassa kysymys on tekijän ja kustantajan välisestä riitasuhteesta, jota GPL -lisenssiehdot eivät koske.
Hovi toisin sanoen hyväksyi GPL:n voimaantulomekanismin: se ei tullut voimaan ennen kuin kääntäjä luovutti sovittua summaa vastaan kopion käännöksestään SOTille julkaistavaksi. Kun tätä ei ollut tapahtunut, GPL-lisenssi ei sitonut kääntäjää. Lopputulos on täysin ok, jos tosiaan ensimmäistä luovutusta ei ollut tapahtunut. Valitettavasti tätä varsin keskeistä seikkaa ei avata kummassakaan tuomiossa lainkaan: miten SOT oikein sai käännöksen haltuunsa?