Tänään kuultiin vielä aluksi paria vastaajaa. Mitään uutta ei ilmennyt. Mieleen jäi lähinnä arvelut Paris Hiltonin “kotivideon” sisällöstä.
Varsinainen asia oli loppulausunnot eli syyttäjä ja jokainen asiamies esitti käsityksensä jutun juridiikasta. Nähdäksemme syyttäjä ja asianomistajat eivät tuoneet juuri mitään lisää kirjallisiin valituksiinsa. Ajallisesti suurimman osan aikaa asianomistajien juristit käyttivät selityksille, miksi ALV 22% pitäisi lisätä käräjäoikeuden tuomitsemien hyvitysten päälle.
Meidän pääargumenttimme oli laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta eli vastuuvapauslaki. Käytimme apuna slaideja, jotka voi katsoa tästä (nimet ja vastaajakohtaiset tiedot poistettu). Asianomistajien juristit yrittivät puolustautua argumenttiimme etsimällä lain soveltamisesta porsaanreikiä ns. haulikkommunnalla. Mielestämme Top 3 hulluimmat perustelut olivat:
- laki ei sovellu, koska palvelu oli laiton (mihin vastuuvapauslakia sitten tarvitaan?)
- laki ei sovellu, koska sen lyhenne “sähkökauppalaki” kertoo sen soveltamisalan (täh?)
- laki ei sovellu, koska ilmoituksia ei annettu (wtf?!)
Mielestämme oikeudenkäynti on osoittanut, että vastuuvapauslakia ei tunneta eikä varsinkaan ymmärretä. Meistä vaikutti siltä, että yllä luetellut väitteet esitettiin täysin vilpittömästi.
Loput vastaajien juristit perustelivat varsin yksityiskohtaisesti miksi välillinen vastuu on mahdoton ajatus Suomen rikoslain ja tekijänoikeuslain mukaan. Loppuhuipennuksena asianajaja Olli Ruokonen Imatralta puhui suunsa puhtaaksi mistä jutussa on oikeasti kysymys: koulupoikien “revohkan” kimpussa on monikansalliset suuryhtiöt, jotka eivät tule tilittämään mahdollisista korvauksistaan senttiäkään varsinaisille luovan työn tekijöille.
Tuomio annetaan toukokuun loppuun mennessä.
