Käräjäoikeudet ovat ratkaisukoneita. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan käräjäoikeudet antavat vuodessa yksistään neljännesmiljoona rikostuomiota. Vuodesta 2013 lähtien käräjäoikeudet ovat tallentaneet rikostuomiot RITU-järjestelmään. Käräjäoikeus syöttää osapuolten tiedot, ratkaisun perustelut sekä tuomiolauselman järjestelmään ja painaa tulostusnappia. Järjestelmä tulostaa tuomion koko komeudessaan. Viralliseksi paperiksi tuomio muuttuu ratkaisun tehneen tuomarin allekirjoituksella. Tulostamisen jälkeen allekirjoitettu dokumentti arkistoidaan laatikkoon arkistosuunnitelman mukaisesti.
Rikostuomiojärjestelmän erikoisuudet
- Käräjäoikeuksien omaa pääsyä tuomioihin on rajoitettu. Tietojärjestelmä rajoittaa tuomarien pääsyn vain oman tuomiopiirin ratkaisuihin. Edes käräjäoikeuksilla ei ole pääsyä toisten käräjäoikeuksien ratkaisuihin. Tuomioistuimissa toistuu samankaltaisia juttuja viikosta toiseen. Ratkaisut sisältävältä, verkkoon kytketyltä tietojärjestelmältä voisi edellyttää, että tuomarit voisivat lukea muiden tuomareiden hyvin perusteltuja ratkaisuja, yhtenäistää käräjäoikeuksien ratkaisukäytäntöä ja samalla tehostaa työtään. Tämä on kuitenkin estetty.
- Käräjäoikeudet säilövät paperiversioita. Vaikka käräjätuomarit kirjaavat kaikki jutun tiedot sähköiseen tietojärjestelmään, tapahtuu varsinainen arkistointi paperimuodossa. Se, mihin käräjäoikeudet käyttävät arkistoversiota, on epäselvää. Kun osapuolet tai sivulliset tilaavat ratkaisuja, tuomioistuin usein tulostaa sähköisen asiakirjan ja antaa tämän tilaajalle.
- Käräjäoikeuksilla on kirjava käytäntö asiakirjajulkisuuden kanssa. Oikeusministeriö ei ole ohjeistanut käräjäoikeuksia järjestelmän sisältämien tietojen jaosta. Osa käräjäoikeuksista antaa osapuolille RITUsta tulostettuja tuomioita PDF-versioina sähköpostilla maksutta – toiset tulostavat RITUsta paperidokumentin, skannaavat sen ja lähettävät skannatun PDF:n tilaajalle. Skannatuista dokumenteista käräjäoikeudet perivät 0,5 €:n sivukohtaisen kopiointimaksun (laskutusminimi 8 €/tilaus).
Tilanne on erikoinen, sillä moni tuomioistuimessa toimiva lakimies käyttää aiempien juttujen ratkaisuja argumentoinnissaan hyväksi. Esimerkiksi tietotekniikkarikoksissa tai tekijänoikeusrikoksissa tuomioita on suhteellisen vähän. Tällöin asiamiehet monesti vetoavat aikaisempiin ratkaisuihin. Käräjäoikeudet eivät kuitenkaan pääse näihin ratkaisuihin käsiksi järjestelmien kautta. Tällöin ratkaisuun vetoavan asiamiehen tehtäväksi jää hankkia tuomio käräjäoikeudelle toisesta käräjäoikeudesta. 8 euron skannauslaskut eivät kenekään taloutta kaada, mutta ne lisäävät käräjäoikeuksien ja asiamiesten turhaa byrokratiataakkaa.
Oikeuden tietojärjestelmät Yhdysvalloissa edellä
Yhdysvalloissa Pacer-järjestelmän kautta kuka tahansa pääsee tutustumaan alioikeuksien oikeudenkäyntiasiakirjoihin. Järjestelmä sisältää ratkaisuiden lisäksi kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat kokonaisuudessaan. Järjestelmä on satunnaiselle tiedonhakijalle ilmainen, paljon hakuja tekevälle käyttäjällekin kohtuuhintainen. Tuomioistuimilla on järjestelmään vapaa pääsy. Tähän on Suomessa vielä pitkä matka.
Tulevaisuudessa myös Suomessa
Oikeusministeriö varautuu koko järjestelmän sähköistykseen tulevaisuudessa. Sen jälkeen kaikki oikeudenkäyntiaineisto, mukaan lukien tuomiot, todisteet ja kirjelmät arkistoitaisiin sähköisesti. Tämä on ministeriön tietojen mukaan ajankohtaista vielä ennen vuotta 2020.
RITU-järjestelmästä löytyy kuitenkin “Print PDF”-nappi jo nyt. Monesti tällainen sähköinen, epävirallinen versio riittää. Se riittää jutuista kirjoittaville lehtimiehille, se riittää oikeuskäytäntöä seuraaville tuomioistuimessa asioiville lakimiehille, se riittää oikeustieteen tutkijoille, se riittää uteliaille kansalaisille, jotka janoavat läpinäkyvää lainkäyttöä; erityisesti se riittää lainsäätäjälle, joka julkisuuslaissa edellyttää viranomaiselta sen hallussa olevien sähköisten asiakirjojen luovuttamista ilmaiseksi sähköpostilla.
